keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Kaamoksen kourissa

Olen kevään ja valon lapsi. Koristevalot on jo viritetty helpottamaan kaamosalakuloa. Minulle marraskuu on kuukausista julmin. Aikaisin hämärtyvä päivä saa illan tuntumaan pitkältä ja raskaalta. Kun kello viisi radiossa toivotetaan hyvää iltapäivää, vastaan hyvää yötä...

Harmauden ylenpalttisuus häivyttää maiseman ääriviivat ja saa olon uneliaaksi. Energiatasot ovat alhaalla ja aamulla tekee mieli nukkua pitkään, oman luonnon vastaisesti. Onneksi alakuloa auttavat kirkasvalolamput ja musiikki. Ensilumen odotus, lumen valo ja tuoksu. Ellei ilmaston lämpeneminen vie tätäkin vaatimatonta ilon tuojaa.

Onneksi pienillä asioilla kotona saa paljon hyvää mieltä aikaan. Ne siivittävät alakuloiset ajatukset pahimman ajan yli.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti